Waan nyaattan ilaalaa

 Ati waan nyaattudha — wanti nyaattus akkaataa hirribaa kee irratti dhiibbaa uumuu danda’a. Dr. Drerup, “Wanti nuti nyaannu qulqullina hirribaa fi yeroo hirribaa keenyaa irratti dhiibbaa geessisuu danda’a” jedhu. Fakkeenyaaf, nyaatni mi’aawaa ta’e yeroo ciiftu asiidiin akka deebi’u akka hammeessuu fi garaa kaasaa akka fidu beekamaadha.

Kaafeeniin bunaa fi chokoleetii keessatti argamu, dammaqinaan akka nama hin beekne gochuudhaan maqaa gaarii qaba. “Walakkaa jireenya kaafeeniin gara sa’aatii shan hanga torbaa waan ta’eef, namoota baay’eedhaaf, waaree booda barii irraa fagaachuun gaarii dha,” jechuun yaada kennaniiru Dr. Drerup.

Nyaatni nyaata fayya qabeessa ta’eef murteessoo ta’an fayyaa hirriba keenyaas ni gargaaru. “Nyaata sukkaara, cooma guutuu fi kaarboohayidireetii qophaa’e baay’ee qabu nyaachuun hirriba keessan jeequu danda’a,” jechuun Dr. Drerup hubachiisu. “Biqiltoota, faayibaraa fi nyaata cooma hin guutamneen badhaadhe baay’isuun bu’aa faallaa kanaa waan qabu fakkaata.”

Akkasumas alkoolii daftee hirriba rafuu wajjin walqabsiisuu dandeessa ta’us — dhugaatiiwwan muraasni boqonnaa namaaf kennu yaada jedhutti chalk godhi — dhiibbaan waliigalaa inni qabu dhugumatti hirriba miidhuu danda’a.

“Alkooliin yeroo dhumu, sadarkaa hirribaa deebisanii dhaabuu caalaa namoota dammaqsuu danda’a,” jedhu Dr. Drerup. ''Mallattoolee hirribaan hafuura baafachuu hammeessuu danda'a. Carraa hirriba-deemuu, hirriba-haasa’uu fi abjuu halkanii dabalataa dabaluu danda’a. Miidhaa guddaa geessisuu dandaʼa.”

Melaatooniin yaali

Melatonin hormoonii ifaaf miira qabuu fi ujummoo pineal sammuu keessaniitiin uumamudha. Dukkanni ujummoon kun melatonin oomishuuf akka jalqabu mallattoo kan agarsiisu yoo ta’u, ifni ammoo oomishni akka dhaabbatu taasisa. Bu’aan isaas melaatooniin marsaa hirribaa-dammaqiinsa qaama keessanii gartokkoon to’ata.

“Qorannoowwan dhuguma dhiibbaa ifni jalqaba hirribaa fi oomisha melaatooniin irratti qabu akka deeggaran agarsiisaniiru,” jechuun Dr. Drerup ibsu.

Melaatooniin qaama keessan keessatti uumamaan kan argamu ta’us, akka dabalataattis ni argama. Namoota tokko tokkoof saffisaan hirriba rakkachaa jiraniif filannoo gaarii ta’uu danda’a. Dr. Drerup, “Melatonin namoota sirkaadiyaan isaanii harkifateef akka gaariitti hojjeta,” jedhu. “Egaa, nama halkan oowwaa ta’e. Booda ciisuu fi booda hirribaa ka’uu filatu, tarii garuu hojiif ykn mana barumsaa ykn waadaa biroof dafanii hirribaa ka’uu qabu ta’a.”

Hirriba dhabuudhaaf gargaarsa yoom akka argattan

Guyyaa garmalee, itti fufiinsaan hirriba rafuun mallattoo guddaa gargaarsa si barbaachisuu danda’a. “Yeroo addatti waa’ee hirriba dhabuu yeroo dheeraa dubbannu, bakka ati yoo xiqqaate torbanitti si’a sadii rakkina kana si mudatudha,” jedhu Dr. Drerup. “Akkasumas guyyaa hir’isuu fidaa jira.”

Sun hirriba guyyaa, ykn waan biraa ta’uu danda’a. “‘Humna tokkollee hin qabu’ jedhee natti dhaga’amuu danda’a. Xiyyeeffannoo gochuu akkan hin dandeenye natti dhaga’ama.’ Halkan edaa akka gaariitti waan hin rafneef guyyaa maaltu akka sitti dhaga’amu yeroo hubattu, sun mallattoowwan murtaa’oo namni tokko gargaarsa barbaaduu akka qabu argisiisudha.”

Haala akkanaa keessatti, hakiimni kee yaala hundarra gaarii ta’e gorsuu danda’a. Kolleejjiin Hakiimota Maatii Ameerikaa fi Akkaadaamiin Qoricha Hirribaa Ameerikaa qoricha fudhachuu kee dura jalqaba tooftaalee amala kee jijjiiruuf yaaluun akka qabdu gorsu.

Yaaliin amala hubannoo hirriba dhabuu (CBTI) “wal’aansa sadarkaa warqee” jedhu Dr. Drerup. Amaloota fi yaada hirriba dhabuu kee jeequu fi itti fufsiisan irratti kan xiyyeeffatedha — bu’a qabeessas dha.

“Yaaliin hirriba dhabuu sarara jalqabaa gargaarsa hirribaa ykn qoricha hirribaa fayyadamuu wajjin yeroo wal bira qabnee ilaallu bu’aa baay’ee fooyya’aa yeroo dheeraa argamsiisa,” jedhu Dr. Drerup. “Akkasumas wal’aansa yeroo dheeraa miti. Akkaataa idileetti gabaabaa dha. Giddu galeessaan, nama tokko walgahii afur hanga ja’a hordofuu dandeenya — achiis guddina dafee argu.”