Dhukkuboota Daddarboo

 Dhukkuboonni daddarboo jechuun dhukkuboota wantoota miidhaa geessisan (pathogens) qaama keessan keessa seenaniin dhufudha. Sababoonni baay’inaan dhufan vaayirasii, baakteeriyaa, fangasii fi paraasitii dha. Dhukkuboonni daddarboo yeroo baay’ee nama irraa gara namaatti, karaa nyaata ykn bishaan faalamee fi karaa ciniinnaa raammootiin babal’atu. Dhukkuboonni daddarboo tokko tokko xixiqqoo yoo ta’an gariin ammoo baay’ee hamaadha.

Dhukkuboonni daddarboo maali?

Dhukkuboonni daddarboo jechuun dhukkuboota lubbu qabeeyyii (pathogens) miidhaa geessisan irraa dhufuun ala irraa gara qaama keetti seenaniidha. Paatojeenoonni dhukkuba daddarboo fidan vaayirasii, baakteeriyaa, fangasii, paraasitii fi, yeroo muraasaaf, priyoonii dha. Namoota biroo irraa dhukkuboota daddarboo, ciniinnaa raammoo fi nyaata, bishaan ykn biyyee faalame qabaachuu dandeessa.

Garaagarummaan dhukkuboota daddarboo fi dhukkuboota daddarboo hin taane gidduu jiru maali?

Dhukkuboonni daddarboo kan dhufan lubbu qabeeyyii miidhaa geessisan kanneen akka vaayirasii fi baakteeriyaa alaa irraa gara qaama kee keessa seenaniin kan dhufudha. Dhukkuboonni daddarboo hin taane lubbu qabeeyyii alaatiin osoo hin taane, jeneetikii, garaagarummaa anatoomii, dulloomuu fi naannoo keessa jiraattu irraa kan dhufudha.Dhukkuboota daddarboo hin taane namoota biroo irraa, ciniinnaa raammootiin ykn nyaata kee irraa argachuu hin dandeessu.

Dhukkubni infuleenzaa, busaa, HIV, strep throat, COVID-19 fi salmonella hundi isaanii fakkeenya dhukkuboota daddarbooti. Kaansariin, dhukkubni sukkaaraa, dadhabuu onnee fi dhukkubni Alzaayimarii hundi isaanii fakkeenya dhukkuboota daddarboo hin taaneeti.

Gosoonni dhukkuboota daddarboo maal fa’a?

Dhukkuboonni daddarboo vaayirasii, baakteeriyaa, paraasitii ykn fangasii ta’uu danda’u. Akkasumas gareen dhukkuboota daddarboo baay’ee hin mul’anne kan transmissible spongiform encephalopathies (TSEs) jedhamuun beekaman jiru.

Infeekshinii vaayirasiitiin dhufu. Vaayirasoonni odeeffannoo (DNA ykn RNA) qola eegumsaa (capsid) keessa jiruudha. Vaayirasiin seelii kee caalaa baay’ee xiqqaa waan ta’eef karaa ofuma isaaniitiin walhormaata hin qaban. Seelii kee keessa seenanii maashinii seelii keetii fayyadamuun kooppii ofii isaanii hojjetu.

Infeekshinii baakteeriyaa. Baakteeriyaan lubbu qabeeyyii seelii tokko qaban yoo ta’an, qajeelfamni isaanii DNA xiqqoo irratti barreeffamee jira. Baakteeriyaan naannoo keenya hunda, keessa qaama keenyaa fi gogaa keenya irratti argamu. Baakteeriyaan hedduun miidhaa kan hin qabne ykn illee kan gargaaru taʼus, baakteeriyaan tokko tokko summii si dhukkubsachuu dandaʼu gadhiisu.

Infeekshinii fangasii. Akkuma baakteeriyaa fangasii adda addaa hedduutu jira. Qaama kee irra jiraatu, qaama kee keessas jiraatu. Yeroo fangasiin kee garmalee guddatu ykn fangasiin miidhaa geessisu karaa afaan keetiin, hidhii keetiin ykn gogaa keetiin cicciramee qaama kee keessa yeroo seenu dhukkubsachuu dandeessa.

Infeekshinii paraasitii. Paraasitoonni qaama lubbu qabeeyyii birootti fayyadamuun jiraachuu fi wal hormaata. Paraasitoonni raammoo (helminths) fi lubbu qabeeyyii seelii tokko qaban tokko tokko (protozoa) of keessatti qabatu.

Dhukkuboota sammuu ispoonjiifoormii daddarboo (TSEs/prion diseases). TSEn kan uumamu prions — pirootiinota dogoggora qaban kanneen pirootinoonni biroo qaama kee keessa jiran, yeroo baay’ee sammuu kee keessa jiran, akkasumas dogoggora akka qabaatan taasisa. Qaamni kee pirootiinota kana fayyadamuu ykn ofirraa baasuu waan hin dandeenyeef ijaaramee si dhukkubsa. Priions sababa dhukkuboota daddarboo baayyee hin mul'annedha.

Dhukkuboonni daddarboo beekamoo ta’an maali?

Dhukkuboonni daddarboo addunyaa guutuutti garmalee kan mul’atan yoo ta’u, tokko tokko garuu kanneen biroo caalaa baay’inaan mul’atu. Fakkeenyaaf, waggaa waggaan Ameerikaatti namoota 5 keessaa 1 vaayirasii infuleenzaatiin kan qabamu yoo ta’u, namoonni 300 gadi ta’an garuu dhukkuba priyooniin qabamu.

Dhukkuboonni daddarboo baay’inaan mul’atan keessaa muraasni gosa isaaniitiin asitti tarreeffamaniiru.

Dhukkuboota daddarboo vaayirasiin dhufan kanneen beekamoo ta’an: 1.1.

Qofaa ykn immo uttalo isa jenudha

Infuleenzaa (infuleenzaa).

COVID-19.

Infuleenzaa garaachaa (gastroenteritis).

Dhukkuba tiruu.

Vaayirasii sinsaayitii sirna hargansuu (RSV).