Dhaabbileen tajaajila fayyaa kaansarii kalee akkamitti adda baasuu?

 Ogeessi fayyaa kee yeroo qorannoo qaamaa kee gootu mallattoo fi mallattoo kaansarii kalee yoo argate kaansarii kalee qabda jettee shakkuu danda’a. Caalaatti baruuf qormaata armaan gadii ajajuu danda’u:

Qorannoon dhiigaa: Dhaabbileen eegumsa fayyaa qorannoo dhiigaa kaansarii, kan akka qorannoo hojii kalee, gochuun inzaayimoota kalee, pirootiinii fi wantoota biroo kaleen keessan fayyaa ta’uu isaa ykn miidhamuu agarsiisan ilaaluu danda’u. Alfa-fetoprotein (AFP) qabaachuu isaanii qorachuu danda'u. Hammi AFP olka’uun kaansarii kalee agarsiisuu danda’a.

Ultrasound (sonography): Qorannoon kun suuraa caasaa tishuuwwan lallaafaa keessanii ni kenna. Dhaabbileen tajaajila fayyaa altiraasaawundii fayyadamuun dhibee kalee barbaadu.

Computed tomography (CT) scan: Gosti X-ray addaa kun suuraa bal’aa kalee keessanii kan fudhatu yoo ta’u, waa’ee guddinaa fi bakka dhibee kalee irratti argamu odeeffannoo kenna.

Magnetic resonance imaging (MRI): Qorannoon kun maagneetii guddaa, dambalii raadiyoo fi kompiitara fayyadamuun suuraa qaama keessanii baayyee ifa ta’e ni kenna.

Angiogram: Qorannoon kun ogeeyyiin fayyaa ujummoo dhiigaa kalee keessanii akka qoratan gargaara. Yeroo qorannoo kanaa, ogeessi fayyaa keessan daayii ujummoo dhiigaa keessaa lilmoodhaan naqa, kanaaf sochii ujummoo dhiigaa hordofuu fi cufamuu barbaaduu danda’u.

Baayoopsii: Dhaabbileen eegumsa fayyaa mallattoo kaansarii ilaaluuf tishuu kalee balleessu. Baayoopsiin karaa hunda caalaa amanamaa ta’ee fi kaansarii kalee adda baafamuu isaa mirkaneessuudha.

Ogeessi fayyaa kee IHC qabaachuu dandeessa jedhanii yoo yaadan qorannoowwan armaan gadii gochuu danda’a:

Endoscopic retrograde cholangiopancreatography (ERCP): ERCP endoskooppii fi kateetira (tuuboo haphii, socho’aa) fayyadamuun ujummoolee garaachaa kee qorata.

Percutaneous transhepatic cholangiography (PTC): PTCn akka ERCPtti X-ray ujummoolee garaachaa keessanii uuma. Endoskooppii fi kateetira osoo hin taane, ogeessi fayyaa keessan kallattiin ujummoo garaachaa fi kalee keessan keessa cirrachaan galchuudhaan daayii walfaallaa isiniif kenna. PTC yeroo baay’ee namoota ERCP qabaachuu hin dandeenye qofaaf.

Sadarkaan kaansarii kalee maal fa’a?

Dhaabbileen kunuunsa fayyaa istaandaardii sirna Kaansarii Kalee Kilinika Baarseloonaa (BCLC) kaa’ame fayyadamuun HCC qopheessuu. Sirni kun kalee HCC amala irratti madaala, kaleen kee akka gaariitti hojjechuu fi dhiisuu isaa, guddina mar’umaanii fi mallattoo kee dabalatee. Dhaabbileen tajaajila fayyaa sadarkaa BCLC tokkoon tokkoo isaaniif jechoota adda addaa fayyadamuu ni danda’u; yeroo tokko tokko, sadarkaa I hanga IV ykn 0-C ta’ee ykn jechoota akka HCC sadarkaa jalqabaa fi guddaa ta’een dhiyaatu.

Sadarkaaleen kaarsinoomaa hepatocellular kanneen armaan gadii of keessatti qabatu:

Sadarkaa I/sadarkaa baayyee jalqabaa/sadarkaa 0: Kalee kee keessatti firii tokko kan seentimeetira 2 (cm) gadi ta’e qabda. Qorannoon dhiigaa akka agarsiisutti hammi bilirubin kee idilee ta’uu isaati.

Sadarkaa II/sadarkaa jalqabaa/sadarkaa A: Fiixee tokko kan cm 5 fi isaa gadi ta’e qabda ykn firii tokkoo ol kan cm 3 gadi ta’e qabda. Tumoon kun gara ujummoo dhiigaa keessanitti babalʼachuu dandaʼa.

Sadarkaa III/sadarkaa gidduugaleessaa/sadarkaa B: Sadarkaa kana keessatti, firii tokkoo ol fi/ykn firii cm 5 ol safaru qabaachuu dandeessa. Tuumorri kun gara limfii kee, ujummoo dhiigaa gurguddaa ykn qaama biraatti babal’achuu danda’a.

Sadarkaa IV/sadarkaa guddaa/sadarkaa C: Kaansariin kun qaama kee keessatti bakka birootti, kan akka sombaa ykn lafee kee, akkasumas limfii keessatti babal’ateera.